KUN OLIN TUNTEMATON IHMINEN ITSELLENI

Tää on mun yks henkilökohtasimmista blogikirjoituksistani, jota tulette koskaan lukemaan. Mun käsi jopa vapisee kun yritän kirjoittaa tätä alkutekstiä. Mulle tulee mieleen niin paljon asioita, mitä oon joutunut kokemaan muutaman vuoden ajan. Mut tunnetaan räväkkänä suurien mielipiteiden antajana, mutta myös elämäniloisena hulluttelijana, joka on joutunut pilkan kohteeksi mm. omien sekoilujen takia. Haluan kumminkin sanoa sen, että ketään ihmistä ei saa ruveta pilkkaamaan ja tekemään niin pahaa kiusaa kun mulle itselleni ja varmasti monelle muulle nuorelle naiselle on tehty. Jouduin tämän vuoden alussa todella isoksi pilkan kohteeksi eräällä sivustolla. Mun painoa pilkattiin, mua kuvattiin salaa, musta levitettiin erittäin kamalia juttuja ympäri sivustoa ja ne paisuivat lopulta niin suuriksi, että ne koituivat mun ongelmaksi jokapäiväisessä elämässäni. Puoletkaan näistä ihmisistä ei oikeasti tiedä joidenkin kuvien ja kirjoitusten totuutta. Varsinkaan ette tiedä millaista elämä on, kun ei saa mielellensä rauhaa. Joutuu elään pelossa ja ahdistustilassa. Tiedättekö miltä se tuntuu?

Jos teiltä löytyy minkäänlaista empatiakykyä, ette aiheuta toiselle sellaista kiusaa, mitä olette aiheuttaneet mm. mulle ja muille nuorille. Tää on ihan helvetin vakava asia millä ihmiset pelleilee. Toisen jatkuva solvaaminen, kiusanteko, pilkkaaminen ja nauraminen isolla porukalla on rikos. Syyllistytte erittäin vakavaan asiaan. Mitä enemmän jatkatte toisen jatkuvaa solvaamista ja kiusantekoanne, sitä enemmän se teille kostautuu myöhemmin.

Mä haluan kertoa oman tarinani nettikiusaamisen uhrina olemisesta. Uskon, että täältä löytyy useampi ihminen, joka on kokenut pilkkaa ja kiusantekoa somessa. Itselläni se meni niin vakavaksi eräällä sivustolla, että oli parempi poistua. Henkinen pahoinvointini oli niin pahaa, että enää ei auttanut vahvaa esittäminen. Olin heikko. Niinkuin joskus kirjoitin blogissani: Itsetuntoa ja itseluottamusta täytyy kasvattaa päivittäin. Se voi romahtaa koska tahansa alas ja kovaa pahan tilanteen tullen. Niin mulle itselleni kävi. En pystynyt pitämään itseäni enää koossa. En vaan kyennyt. Olin rikki.

Jatkoin itseni rääkkäämistä kuukaudesta toiseen, vaikka ei mun olisi tarvinnut kokea sitä ihmisten pilkkaamista itseäni kohtaan useita kuukausia. Toisaalta ikinä ei saisi tehdä niin, että antaa kiusantekijöille periksi ja poistuu pilkattuna kokonaan paikasta, missä he ovat ottaneet ohjat käsiinsä. Aina pitäisi taistella vastaan. Mä yritin taistella ja yrittää olla välittämättä, mutta joku mussa vaan kolahti sisällä ja pidin itseni kyseisellä sivustolla pilkan kohteena. Jatkuvaa huorittelua, vittuilua ulkonäöstä, haukkumista mitä mistäkin asiasta, nolaamista, päänaukomista, nauramista. Aina jos tein jotain jossakin, jonkun oli kerrottava siitä profiilissaan, solvattava mua ja otettava salaa kuvia ja videoita. En tiedä onko tuollainen toiminta terveen ihmisen toimintaa, mutta jotkut siitä nauttivat ja nauttivat varmasti edelleen. Mulle kävi todella ikävä asia muutama kuukausi sitten, josta en halua sen enempää puhua, mutta siitäkin ihmiset saivat väärän kuvan ja värityskynät alkoivat sauhuta jälleen sivustolla. Tällä kertaa ei ollut enää kyse pienestä solvaamisesta. Se oli jopa raakaa kiusaamista.

Helvetilliset pari kuukautta starttasi siitä, kunnes ne olivat ohi ja luulin pilkan loppuneen. Jonkun kumminkin tarvitsi se laukaista uudelleen käyntiin ja tietysti ahdistunut olo tuli takaisin. Mielenkiinto meni vähän kaikkeen. Itkin joskus useita tunteja, kirosin itseäni, koko elämääni ja olin niin vihainen, että koko maailma tuntu romahtavan omille niskoilleni. Joskus muistan kuunnelleeni Päästä mut pois kappaletta samalla kun mielessäni oli karmivia ajatuksia. Vain ja ainoastaan sen takia, että jotkut nauttivat toisen pilkkaamisesta. Mä en edes halua sanoa ääneen jotain asioita, mitä mun mielessäni kävi. Ne oli niin surullisia, pahoja ja ikäviä asioita. Aina tuntu, että oli ihan yksin vaikka vierellä oli pari hyvää ystävää, jotka piti mut kasassa.

Muistan joskus kirjautuneeni sisään sivustolle ja ensimmäisenä on itseeni kohdistunut kuva, missä nauretaan ja pilkataan ulkonäköäni ja painoani. Vaikka olenkin 19-vuotias, niin myös tän ikäinen nuori nainen voi romahtaa. Mulla itselläni oli nuorempana todella pahat ulkonäköpaineet. Ne ulkonäköpaineet tulivat mulle suuren pilkkaamisen jälkeen takaisin. Kuuntelin pari kuukautta vittuilua, tappouhkauksia, ''olis parempi jos kuolisit'' kommentteja profiilissani. Siinä vaiheessa mulla meni ruokahalu, elämänilo, positiivisuus ja kaikki hyvä olo pois kokonaan. Olin tuntematon ihminen itselleni. En enää tiennyt kuka olin tai mitä halusin. Mun pää löi tyhjää monta viikkoa, kunnes suoraan sanottuna heräsin hetkellisestä koomatilastani. Olin henkisesti niin romahtanut, että en tajunnut mistään mitään. Kukaan ei välttämättä edes huomannut sitä itsessäni, koska osasin esittää iloista ja vahvaa, vaikka olin suoraan sanottuna aivan helvetin palasina. Kirjoitin joskus myös hyvästi lappua, vaikka hoin samalla päässäni: ''Kyllä tästä selvitään.'' Kun jotenkin sain tehtyä itselleni selviytymiskeinon kaikesta ja nousin ylös, olo alkoi helpottumaan. Päätin luopua profiilistani. Miettikää esimerkiksi oma lapsenne tai tuleva lapsenne tällaiseen tilanteeseen. Miltä teistä tuntuisi eksyä oman lapsen profiiliin, missä häntä solvataan, kiusataan ja nauretaan porukalla. Joskus on liian myöhäistä kun mitään ei ole enää tehtävissä. En usko, että kukaan vanhempi haluaa ikinä nähdä kun oma pieni tyttö tai oma pieni poika löytyy hirttäytyneenä omasta huoneestaan kiusaamisen takia. En myöskään usko, että kukaan haluaa nähdä edes pientä kiusantekoa/solvaamista omasta lapsestaan, siskostaan tai ystävästään somessa.

En ole täysin vieläkään toipunut viimeisimmistä tapahtumista, mutta olen pitänyt pään pystyssä rakkaiden ihmisten takia, mutta myös itseni takia. Älkää ikinä jääkö pilkan kohteeksi. Uskaltakaa sanoa vastaan ja tehdä asioille loppu. Mulla on mennyt useita kuukausia, että olen uskaltanut avata suuni. Nyt olen tekemässä asioille pikkuhiljaa loppua. Älkää antako kenenkään rääkätä teitä ja älkää koskaan antako muiden pilkata teitä henkihieveriin asti. Annoin itse muiden pilkata mua tarpeeksi kauan, että se meinas ajaa mut väärään tekoon. Niin ei saa käydä kenellekkään nuorelle, eikä vanhemmallekkaan ihmiselle. Jokainen ihminen on arvokas.

Tämän kirjoituksen pointtina on avata ihmisten silmiä. Jos luitte postauksen ajatuksen kanssa ja huomasitte millaisen olon voi toiselle aiheuttaa pelkillä pienillä sanoilla, niin ette myöskään ryhdy ikinä moiseen kiusantekoon. Joskus näistä asioista on puhuttava realistisesti ja avattava ihmisten silmiä. Kiusaaminen on vakava asia ja siihen kuuluu puuttua.



♥ Love, Jenna.







10 kommenttia

  1. Anonyymi9/09/2015

    Äää tää kosketti itteäni niiiin paljon!!! D': Mä suunnittelin n.4 vuotta sitten itsemurhaa sen takia että koulussa kiusattiin. Olin ihan loppu. Tiedän todellakin miltä tuntuu toi kun nolataan, nöyryytetään, nauretaan porukalla jne! Ihan kauheeta! Joudun vieläkin, neljän vuoden jälkeenkin kiusaamisen loppumisesta käydä psykologin luona käsittelemässä niitä tapahtumia. Kukaan niistä kiusaajista tuskin ymmärsi mitä mulle teki. Osa asuu naapurissa, eikä he todellakaan tiedä etten oo päässyt niistä vieläkään yli. Niille se oli sillon vaan hauskaa"läpän heittoa". Mulle ei. Mua kiusattiin"vaan" vuos, mutta sekin jätti syvät haavat heikkoon nuoreen tyttöön. Tässä kuitenkin oon. Elävänä.

    Pikkuveljeä on kiusattu pahasti, tosi pahasti 8 vuotta, enkä ymmärrä miten hän on kestänyt. Pelkään koko ajan pahinta.

    Herätkää ihmiset. Miettikää mitä saatte aikaan sanoillanne ja teoillanne.

    VastaaPoista
  2. Mahtava kirjotus ♥ Mulla kerran juuri blogista poimittujen kuvien kanssa oli mun ulkonäköö pilkattu, ja vaikka keskustelu oli todella pienestä asiasta, niin se otti aika kovasti. En voi ees kuvitella, kuinka paha olo sulla on ollut tuollaisen mittakaavan solvaamisesta. Mutta muista, että oot kaunis ja viisas, huutelijat on vain kateellisia! :) Stay strong!

    VastaaPoista
  3. Anonyymi9/10/2015

    Hei Jenna!
    Itselleni on myös sellainen tausta että aikoinaan olen ollut kiusatun asemassa ja vaikka siitä on jo vuosia, tuntuu ettei siitä ikinä pääse ihan kokonaan eroon. Se on surullista mutta olen myös huomannut sen, että jotain hyvääkin siitä jäi käteen: koen olevani hyvin empaattinen ja kiltti ihminen, sillä koska olen kokenut kuinka paljon kiusaaminen sattuu, en ikinä tekisi sitä muille. Paljon voimia sulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaistun myös tähän kommenttiin! Kyllä se kiusaaminen jättää aina jonkinnäköiset arvet, ja vaikka asiasta olisikin päässyt jo yli, tulevat muistot välillä edelleen kummittelemaan mieleen. Tosi ikävää että olet kokenut nettikiusaamista, se on nykypäivänä niin helppoa ja voi oikeastikin olla niin käsittämättömän julmaa.. :( Tsemppiä sinne suuntaan, olet vahva persoona! ♥

      Poista
  4. Voi jenna <3 haleja sulle! Äläkä anna noiden ihmisten lannistaa sua, sä oot ainutlaatuinen ja ihana persoona <3

    VastaaPoista
  5. Anonyymi9/10/2015

    :'( haluatko paljastaa mistä sivustosta on kyse,jossa tämä sun profiili oli? Järkyttävää toimintaa kyllä..oon pahoillani sun puolesta.

    VastaaPoista
  6. Paljon voimia sulle Jenna ♥ Oot ihana ihminen ♥ Oon miettinyt jo vuosia tätä ihmisten some käyttäytymistä kun tuntuu ettei siinä ole mitään rotia. Aletaan haukkua tuntemattomia ihmisiä kamalilla nimillä ja otetaan joku yksi ihminen pilkan kohteeksi niin että oikein ryhmässä haukutaan sitä ja kiusataan. Ei kyllä hyvältä näytä tää mailman meno.. :/ Itselleni ei tulisi ikinä mieleenkään alkaa haukkumaan ja kiusaamaan täysin tuntematonta henkilöä varsinkaan mistään ulkonäöllisestä seikasta. Toivotaan että noi kiusaajat saa ansionsa mukaan :) Vaikka ei niillä varmaan kovin hyvin mene omassakaan elämässä kun täytyy ruveta tuollaista tekemään.

    VastaaPoista
  7. Mua kiusattiin koko ala ja ylä asteen aikana. En kuitenkaan usko, että se vaikutti minuun sillä jo pienestä minulla on ollut hyvä itsetunto. Ainoa asia mikä minua vaivaa edelleen on huono äidinkieleni. Jos joku pilkkaa minua siitä niin kyllä se hieman kirpasee mutta ei niin paljon, että kyyneleitä sen vuoksi vuodattaisin. Kiusaaminen on ikävää ja jättää moneen arvet. Nyt kun minulla on oma lapsi niin teen kyllä kaikkeni suojellaksenk häntä. Kiusaaminen on kuitenkin sellainen asia, että sitä on vaikeaa estää. Olet kyllä joutunut kestämään paljon ja hienoa että uskalsit avautua näinkin kipeästä asiasta! <3

    VastaaPoista
  8. Mun on vaikea kommentoida tälläisiin tekseihin mitään koska nämä vetävät niin sanattomaksi. Kuitenkin haluan sanoa että olet ainutlaatuinen nainen. Niin kaunis ja pötkinyt pitkälle, älä anna muiden lannistaa sinua. Haleja <3

    VastaaPoista
  9. Hieno, rohkea ja koskettava kirjoitus todellä tärkeästä aiheesta. Ei ollut varmasti helppoa kirjoittaa, mutta kiitos että jaoit tämän asian!

    VastaaPoista

Muistathan kommentoida asiallisesti. Vastaan vain postauksiin liittyviin kysymyksiin :)

Instagram: jeannajolienne
Snapchat: jeannayjuliett
Facebook page: Jeannays
Youtube: Jenna Juliet
Email: jeannaysblog@gmail.com